Arkistot

Kategoriat

Rusomuurarimehiläinen – tarhamehiläisen villi serkku

12 toukokuun, 2020 No Comments

Keväällä ovat varmasti monet etäläisemmässa Suomessa tehneet havaintoja talojen seinillä parveilevista mehiläisistä. Monet soittavat tarhaajalle, jotta tämä tulisi hakemaan parven pois. Tosiasiassa tarhamehiläiset eivät kuitenkaan parveile näin varhaisessa vaiheessa – milloinkaan. Niillä on aivan liian kiire saada pesä kesäkuntoon ja hakea vahvistavaa evästä kukkivista pajuista ja kukkasista. Uusia mehiläisiä munitaan hurjaa vauhtia, jotta pesä olisi mahdollisimman vahva sitten, kun pääsatokausi alkaa.

Rusomuurarimehiläiset asustavat mielellään mm. puuverhouksien sisällä taloissa.
Kuva: Juha Jantunen

Nämä seinillä parveilevat kaverit ovat hyvin todennäköisesti tarhamehiläisten villiserkkuja, rusomuurarimehiläisiä (Osmia bicornis). Ne kerääntyvät parviksi vain keväisin huhti-toukokuussa, mutta jokainen naaras rakentaa itselleen oman pesän ja elää siellä erakkona. Pesä tehdään savesta muuraamalla johonkin sopivaan valmiiseen koloon esimerkiksi seinien rakoihin, ikkunalautojen alle tai vaikka avaimenreikään.

Rusomuurarimehiläinen kuuluu nimensä mukaisesti muurarimehiläisten sukuun. Sen tyypillisiä kotiseutuja ovat Afrikka, Eurooppa ja Pohjois-Aasia Kiinaa lukuunottamatta. Suomessa laji on vielä varsin nuori. Ensimmäiset havainnot sen edustajista tehtiin Imatralla vuonna 2006. Tällä hetkellä laji on levinnyt laajemmalle. Pohjoisin havainto siitä on tehty Jyväskylässä, läntisin Rymättylässä ja itäisin Parikkalassa.

Rusomuurarimehiläinen
Kuva on lainattu Laji.fi -sivustolta. Kuvaaja Pekka Malinen

Kooltaan rusomuurarimehiläinen on hieman meidän tavanomaista tarhamehiläistämme pienempi. Sen tunnistaa helposti naaraan päästä lähtevistä kahdesta sarvesta, josta laji on saanut virallisen nimensäkin. Bicornis kun tarkoittaa suomeksi kaksisarvista.

Ravinnokseen nämä mehiläiset käyttävät lähikukkien antimia. Se myös pystyy lentämään melko viileällä ilmalla toisin kuin tarhamehiläiset. Rusomuurarimehiläisen on arveltu olevan erittäin hyvä ja tehokas pölyttäjä ja siten tervetullut lisä Suomen luontoon. Näin ei tosiaankaan ole kaikkien vieraslajien kanssa. Sillä kun ei ole isoa yhteiskuntaa ja pesää puolustettavanaan, se myös hyvin harvoin pistää ihmistä pistimellään. Luultavasti se pistää vain joutuessaan puristuksiin esim. kyynärtaipeeseen tms., jolloin se puolustautuu.

Käytetyt lähteet:

No Comments

Leave a Reply

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Tietoa meistä

Mesimökin mehiläistarhat

Moikka! Tervetuloa Mesimökin Mehiläistarhojen kotisivuille. Me tarhaamme mehiläisiä Lempäälän ympäristössä Pirkanmaalla. Toiminta on hyvin vaatimatonta harrastetoimintaa. Tästä löydät lisää tarinaa meistä.

Outi ja Tero

Seuraa meitä somessa

Kategoriat

Suosituimmat linkit

Latest Posts

Instagram

×