
Mehiläiset saavat pian oman elokuvan! Tässä postauksessa liikutaan Mehiläiskesä-elokuvan kulisseissa. Elokuva kuvattiin kesä-heinäkuun 2020 vaihteessa Nokialla ja se kertoo mehiläistarhauksesta. Päädyin mukaan tuotantoon sattumalta, kun toinen elokuvan tuottajista, Nora Kuusisto, etsi Facebookissa Mehiläishoitajien keskusteluryhmässä mehiläiskoordinaattoria. Siinä avautui minulle mielettömän hieno tilaisuus päästä osallistumaan tähän tuotantoon ja samalla näkemään elokuvatuotantoa aitiopaikalta suoraan kulisesseista. Tuotantoon tarvittiin joku, joka ehtii huolehtia mehiläisten hyvinvoinnista vajaan 2 kuvausviikon ajan. Olin heti valmis. Aina pitää kokeilla kaikkea uutta! Kun vielä sattui olemaan melko raskas korona-kevät...
Tarhamehiläiset ovat ihmisen jalostamia tuotantoeläimiä siinä missä lehmät, lampaat, kanat ja kaikki muukin karja. Tarhamehiläisten koti on käytännössä aina Suomen oloissa ihmisen tarjoama pesäkalusto. Tarhamehiläiset kuitenkin eroavat muista hyötyeläimistä paitsi kokonsa puolesta niin myös siinä, että vaikka ne kesyjä ja jalostettuja ovatkin, ne elävät omaa elämäänsä siten kuin sen parhaaksi katsovat. Tarhaaja on enemmänkin hoitaja, joka huolehtii siitä, että nämä itsenäiset yhteiskunnat pysyvät lämpimänä ja terveinä. Tarhamehiläiset kuitenkin tarvitsevat mehiläishoitajan apua. Ne nimittäin hyvin harvoin pärjäävät luonnossa omillaan talven...
Erilaisia kimalaislajeja on tunnistettu maailmalla n. 250 kappaletta. Suomessa kimalaislajeja on tavattu 37 erilaista. Lisäksi on muutamia loiskimalaislajeja, jotka muistattavat paljon kimalaista hyötyäkseen niistä. Ne ovat ikäänkuin kimalaismaailman käkiä, jotka loisivat kimalaisten pesässä. Suomessa yleisimmät kimalaiset ovat matukimalainen, kivikkokimalainen, peltokimalainen, kartanokimalainen, pensaskimalainen ja tarhakimalainen. Yleisin loiskimalainen on mantuloiskimalainen. Ravinnokseen aikuiset kimalaiset käyttävät pääasiassa kukkien mettä. Pesään ne kantavat toukille meden lisäksi myös siitepölyä. Runsas siitepöly saa kuningattaren munarauhaset kehittymään. Paju on aikaisin heränneille kuningattarille ensimmäinen tärkeä siitepölyn lähde. Puutarhojen...
Varroapunkki (Varroa destructor) on monien mehiläisten ja mehiläistarhojen riesana tällä hetkellä lähes kaikkialla Suomessa. Alunperin varroa saapui Suomen tarhoille idästä. Se on hiljalleen siirtynyt mehiläisten mukana yksilöstä toiseen ja pesältä toiselle. Yleisyytensä vuoksi se kuuluu osaksi normaalia mehiläisten hoitoa. Varroa on luultavasti suurin yksittäinen ongelmatekijä meidän tarhoillamme täällä Suomessa. Ainoastaan Ahvenanmaalla näitä ei tiettävästi vielä esiinny. Punkki on kooltaan noin 1,5 mm, väriltään punaruskea ja sen vartalo on soikea. Se kuuluu hämähäkkieläimiin, kuten punkit yleensäkin. Varroa lisääntyy munimalla mehiläispesän...
Oletko koskaan miettinyt, millainen maailma olisi ilman mehiläisiä? Nyt on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi tämän asian äärelle, sillä Maailman mehiläispäivää vietetään 20.5. YK julisti tämän päivämäärän mehiläisten päiväksi vuonna 2015. Tarhaajat järjestävät kaikenlaista ohjelmaa mehiläisiin liittyen tuota päivänä ympäri maata. Jokainen tarhaaja, puutarhuri tai mehiläishoidon paikallisyhdistys voi järjestää oman tapahtumansa. Tämä vuosi 2020 on tapahtumien suhteen poikkeus COV19-pandemian vuoksi. Fyysisiä tapahtumia ei järjestetä, jotain pientä saattaa olla netissä tarjolla. Lisää tarjonnasta löytyy Suomen Mehiläishoitajien liiton sivuilta: https://www.mehilaishoitajat.fi/tapahtumat/maailman-mehilaispaiva-20-5-2020/. On hyvä...
Mitä aloittava tarhaaja tarvitsee ensimmäisenä vuotenaan? Olen koonnut tähän asioita, joita itse hankimme ensimmäisenä tarhausvuotenamme. Lista ei ole ainoa oikea. Jokaisen aloittavan tarhaajan polku on erilainen. Tämä lista on meidän polkumme, enkä usko, että sitä seuraamalla päätyisit kovinkaan huonoon lopputulokseen. Kimmokkeen tarhaukseen sain jo vuosia sitten muutettuani ensimmäisen kerran omaan omakotitaloon. Silloin pesien hankkiminen ei kuitenkaan ollut mahdollista ja tämä haave sai muhia vielä vuosia kunnes se yllättäen olikin mahdollista ja totena edessäni. Iso kiitos tästä viimeisestä askeleesta kuuluu...
Keväällä ovat varmasti monet etäläisemmässa Suomessa tehneet havaintoja talojen seinillä parveilevista mehiläisistä. Monet soittavat tarhaajalle, jotta tämä tulisi hakemaan parven pois. Tosiasiassa tarhamehiläiset eivät kuitenkaan parveile näin varhaisessa vaiheessa – milloinkaan. Niillä on aivan liian kiire saada pesä kesäkuntoon ja hakea vahvistavaa evästä kukkivista pajuista ja kukkasista. Uusia mehiläisiä munitaan hurjaa vauhtia, jotta pesä olisi mahdollisimman vahva sitten, kun pääsatokausi alkaa. Nämä seinillä parveilevat kaverit ovat hyvin todennäköisesti tarhamehiläisten villiserkkuja, rusomuurarimehiläisiä (Osmia bicornis). Ne kerääntyvät parviksi vain keväisin huhti-toukokuussa,...
Mehiläisyhdyskunnassa saattaa olla 60 000 mehiläistä satokauden ollessa parhaimmillaan. Talvella pesässä on huomatavasti vähemmän väkeä. Kaikki mehiläispesän asukkaat ovat saman emon eli kuningattaren jälkeläisiä. Emon lisäksi pesässä asuu työläisiä ja kuhnureita. Kuningatarta kutsutaan myös emoksi Emo on pitkäikäinen mehiläinen, joka ei poistu pesästä häälennolta palattuaan pariuduttuaan siellä useiden eri kuhnureiden kanssa. Se saattaa elää neljäkin vuotta, kun tavalliset mehiläiset elävät korkeintaan vain muutamia kuukausia. Yleensä emon munintakyky loppuu viimeistään siinä iässä, kun häälennolta saadut siittiöt loppuvat ja pesän työläiset...