Apikosmetiikka on kosmetiikkaa, jossa hyödynnetään erilaisia apituotteita. Apituotteilla taas tarkoitetaan mehiläispesistä kerättyjä erilaisia tuotteita, joita voidaan käyttää hyvin monella tapaa ihmisten hyväksi. Tässä artikkelissa asiaa lähestytään nimenomaan kosmetiikan näkökulmasta.
Apituotteet kerätään pesistä mehiläisiä vahingoittamatta ja mehiläisten ehdoilla. Ihminen on kehittänyt monenlaisia mehiläisten elämää mahdollisimman vähän häiritseviä tapoja kerätä osan tarhamehiläisten tuottamista raaka-aineista.
Hunaja kosteuttaa ihoa tehokkaasti
Hunaja on sekä herkullista syödä mutta se sisältää myös iholle hyviä aineita. Jo ihan sellaisenaan hunajaa voi käyttää monella tavalla ruoanlaitossa tai teessä ja kahvissa sokerin asemasta. Kosmetiikkana hunaja toimii myös sellaisenaan. Varsinkin kiteinen hunaja toimii sellaiseen ihon kuorintaan. Kuorivaa ominaisuutta voidaan lisätä sekoittamalla hunajaan vaikkapa kidesokeria tai kahvinpuruja.
Hunajaa on käyttäneet monet kauneudestaan kuuluisat naiset ovat käyttäneet kauneudenhoitoon kautta vuosituhansien. Kerrotaan esimerkiksi Rooman keisari Neron kauniista Poppea-vaimosta, jonka kauneudesta huolehti 100 orjaa hunajan ja aasinmaidon avulla. Hänen oppejaan seuraten myös rooman naiset yleisemminkin käyttivät hunajaa kauneutensa hoidossa. Ranskan hovissa, Ludvik XV:n rakastajatar Madam Du Barry piti huolen ihonsa kimmoisuudesta ja kauneudesta hunajan avulla. Ranskalaiskuninkaalisista myös Ranskan prinsessa Marguerite de Navarre sekä Ranskan kuningas Charles VII:n kauneudestaan kuuluisa rakastajatar Agnés Sorel uskoivat hunajan ihoa kaunistaviin ominaisuuksiin.
Hunajan uskotaan stimuloivan solujen uudistumista ja auttaa siten ylläpitämään ihon kosteutta. Hienokiteinen hunaja (kuten rypsihunaja) auttaa myös poistamaan kuolleita epitaalikerroksen soluja iholta. Hunajalla on ihoa ravitsevan vaikutuksen lisäksi myös antiseptinen vaikutus, sillä se sisältää vetyperoksidia.
Hunaja on saanut vaihtoehtoisen ja täydentävän hoitokeinon leiman, vaikka sen on todettu useissa tutkimuksissa olevan tehokas, turvallinen ja hyödyllinen haavojen hoidossa.
Hunajaa voidaankin käyttää ihon ja hiuksien pesemiseen ihan sellaisenaankin. Usein kuitenkin hunajaa käytetään pesuaineissa vaikuttavana aineena, missä se toimii myös erinomaisesti. Se myös vaikuttaa tuotteen rakenteeseen ja tekee esimeriksi saippuasta vaahtoavampaa ja pehmentää palasaippuan rakennetta tehden siitä miellyttävämmän käyttää.
Hunajan käytöstä kosmeettisiin tarkoituksiin voit lukea tarkemmin artikkelista: Hunaja ihonhoidossa: Luonnon oman ihmeaineen makea salaisuus
Mehiläisvaha suojaa ihoa ja hiuksia
Mehiläisvaha on monelle tuttu kynttilöistä. Se tuoksuu ihanan hunajaiselta ja palaa kauniisti ja tasaisesti. Mehiläisvahakynttilöitä on helppo tehdä itsekin esimerkiksi askartelu- ja mehiläistarvikekaupoista saatavista erivärisistä mehiläisvahalevyistä pyörittelemällä. Kynttilöitä voidaan tehdä myös valamalla muotteihin tai kastamalla. Kynttilöiden lisäksi mahiläisvahaa voidaan käyttää myös apikosmetiikassa, puupintojen käsittelyyn, lääketieteellisiin tarkoituksiin ja kankaiden painamiseen (vahabatiikki) sekä tietenkin uusien vahapohjukkeiden tekemiseen mehiläisille.
Jo aikanaan alkuihmiset tiesivät mehiläisvahan antiseptisistä ja ihovaurioita korjaavista ominaisuuksista ja hyödynsivät sitä. Kosmetiikassa mehiläisvaha toimii monissa tuotteissa loistavana tuotteen paksuuntajana, emulgaattorina ja kosteuttajana siinä missä ei-vesipitoisena viskositeetin parantajanakin. Mehiläisvahalla on poikkeuksillisia ihoa pehmentäviä ja rauhoittavia ominaisuuksia antaen iholle samettisen pinnan. Se auttaa ihoa pitämään luontaisen kosteuden.
On huomattavaa, että mehiläisvaha sisältää monesti paljon erilaisia aineita, joita mehiläiset taltioivat siihen pitkiäkin aikoja. Tietyistä vahoista on löydetty mm. hyönteismyrkkyjäänteitä, joita ei ole maanviljelyksessä käyttää enää kymmeniin vuosiin. Tästä johtuen kosmetiikassa tulee aina käyttää kosmetiikkaan sertifioitua kosmetiikka- tai farmasialaatuista mehiläisvahaa.
Vaha sisältää kuitenkin myös hyviä muita aineita. Esimerkiksi usein käyttämämme kosmetiikkavaha on propolisvahaa. Joissain erissä propoliksen määrä vahassa saattaa olla jopa yli 50 %. Sentrifugoimalla nestemäiseksi sulatettu vaha saadaan eroteltua vahasta propolista, jota voidaan myös hyödyntää kosmetiikassa.
Mehiläisvaha tuo tuotteisiin hunajaisen värin ja tuoksun. Se antaa saippualle kovuutta, joten sitä voi lisätä saippuamassaan hunajan vastikkeeksi. Vähemmän sokeripitoisena raaka-aineena tästä voi tietyissä resepteissä olla hyötyä.
Lisää mehiläisvahan käytöstä ihonhoidossa voit lukea artikkelista: Mikä tekee mehiläisvahasta ihonhoidon supertähden?
Propolis korjaa ihon pieniä vaurioita
Propolis on mehiläisten puiden ja pensaiden silmujen erittämistä hartsimaisista aineista tekemää kittivahaa, jolla ne korjaavat pesäänsä tulevia reikiä, tiivistävät laatikoiden reunoja ja muutenkin hyödyntävät rakennusasioissa. Samalla se pitää bakteerit pesästä loitolla.
Propoliksen tiedetään sisältävän paljon erilaisia hyödyllisiä ominaisuuksia ja sitä käytetään luonnon omana antibioottina. Siinä on kaikkiaan jopa 300 kemiallista ainetta (mm. balsamia, hartsia, vahaa, rasvahappoja ja siitepölyä). Korkean antioksidanttipitoisuutensa vuoksi se saattaa helpottaa tulehtuneita ihoalueita tai kurkkukipua. Propolista voidaan uuttaa erilaisiin uutosaineisiin, jolloin niihin liukenee erilaisia ominaisuuksia propoliksesta. Yleisimmin propolista käytetään joko alkoholiin tai öljyyn uutettuna.
Propoliksella on ihonhoidossa syväpuhdistava ja desinfioiva vaikutus. Kosmetiikkatuotteissa propolista voidaan käyttää:
- puhdistamaan epäpuhdasta ihoa
- luonnollisena auringonsuojana
- suojaamaan heikkoja orvaskesikerroksen soluja
Propolis on loistava raaka-aine deodorantteihin, emulsioihin sekä erityisesti parranajon jälkeiseen ihonhoitoon sekä päänahkaa hoitaviin tuotteisiin ja hammastahnoihin.
Lisää propoliksen vaikutuksista ihonhoidossa voit lukea artikkelista Propoliksen voima: Luonnollinen antibiootti kosmetiikassa
Emomaito eli Royal Jelly on todellinen apikosmetiikan hivenainepommi
Emomaito eli kuningatarhyytelö eli royal jelly eli royal gelee on mehiläisten valmistamaa emotoukille tarkoitettua erikoisruokaa, joka on ravintoarvoiltaan hyvin rikasta. Tätä pidetään ehkä pesän kaikkein ravinteikkaimpana todellisena ravintoaarteena. Emomaito sisältää runsaasti mm. B-ryhmän vitamiineja, proteiinia, aminohappoja, rasvoja, kivennäisaineita ja hivenaineita. Se on erittäin kysyttyä mm. kosmetiikkateollisuudessa mutta sitä voi myös syödä. Yleensä sitä myydään jauheena tai kapseleina.
Emomaito ravitsee ihoa parantaen sen aineenvaihduntaa. Siinä on runsaasti vitamiineja ja mineraaleja, jotka syväravitsevat ihoa parantaen näin sen aineenvaihduntaa. Sen tiedetään uudistavan ihoa tehokkaasti ja siten hidastavan ikääntymistä.
Emomaito sisältää mm. näitä:
- B-ryhmän vitamiinit (B2, B6, B8 ja B9): Auttavat säilyttämään ihon terveenä ja soluja uudistumaan
- C-vitamiini: Tarvitaan mm. ihon kollageenintuotannossa.
- Proteiinit: Niiden polaarinen luonne antaa niille kyvyn sitoa vesimolekyylejä muodostamalla vetysidoksia. Tavoitteena on saada hiukkaset tunkeutumaan ihon syvempiin kerroksiin, jolloin pienestä molekyylikoosta on hyötyä.
- Hiilihydraatit: Ovat aktiivisia aineita, joita käytetään laajalti kosmetiikassa.
- Nämä yhdisteet ovat hygroskooppisia ja ne adsorboivat vettä mikä myötävaikuttaa ihon sarveiskerroksen terveen kosteustason ylläpitämiseen.
- Nämä aktiiviset yhdisteet muodostavat vetysidoksia ja estävät siten massiivisen veden poistumisen iholta ja vähentää siten ihon kuivumista.
- Lisäksi jotkin näistä yhdisteistä muodostavat suojaavan kerroksen iholle, mikä ehkäisee ja hidastaa veden haihtumista ihosta.
- Tästä johtuen emomaitoa suositellaan käytettäväksi kosmetiikkatuotteissa, joihin halutaan kosteuttavaa, tasoittavaa ja hoitavaa ominaisuutta.
- Antioksidantit: Emomaidossa on runsaasti B5 ja C vitamiineja, joilla molemmilla on antioksidanttisia ominaisuuksia.
- Emomaito on rikkain luonnollinen B5 -vitamiinin lähde. Tämä vitamiini vähentää ihon ärsytystä ja helpottaa haavaumien paranemista sekä ylläpitää ihon tasapainoa (esim. akne-iholla).C-vitamiini taas suojaa ihoa haitallisilta vapa
Näiden ansiosta emomaitoa suositellaan apikosmetiikkatuotteisiin, joilla halutaan suojata ihoa ja hiuksia oksidatiivisia prosesseja vastaan. Tämä tarkoittaa ihon tai hiuksien vanhenemiseen liittyviä luonnollisia solumuutoksiin liittyviä prosesseja.
Lisää kuningatarhyytelön hyvistä ihoa hoitavista vaikutuksista voit lukea artikkelista Kuningatarhyytelö ihonhoidossa: Tutkimusmatka emomaidon ihmeisiin
Mehiläismyrkky silottaa ihon juonteita
Mehiläismyrkkyä kerätään lääketieteen ja kosmetiikan käyttötarkoituksiin. Sitä kerätään mehiläisiä tappamatta erityisen keräysjärjestelmän avulla, josta kuivunut myrkky saadaan kerättyä talteen. Tätä voi olla vaikea uskoa, kun tietää miltä mehiläisen pisto tuntuu. Monet ovat immuuneja mehiläisen myrkylle jo luonnostaan, mutta allergisille ihmisille myrkky voi aiheuttaa hengitysteiden turpoamista ja jopa kuoleman. Mutta pieninä määrinä sitä käytetään mm. reumapotilaiden kivunlievitykseen tai mehiläisallergian siedätyshoitoon.
Apikosmetiikassa mehiläismyrkky toimii luonnon omana botoxina. Sitä voidaan sekoittaa pieniä määriä esimerkiksi kasvovoiteisiin tai kasvonaamioihin. Mehiläismyrkkyä ei kuitenkaan saa kuka tahansa käyttää! Ainoastaan asiantuntijat, joilla luvat ovat kunnossa, voivat tätä ainetta hyödyntää tuotteissaan. Siksi tätä ei tulla näkemään meidänkään valikoimissamme.
Kliinisissä tutkimuksissa on todettu mehiläismyrkyn hidastavan tai jopa pysäyttävän vaihdevuosien haitallisia vaikutuksia kasvoissa. Syvät rypyt, kasvojen turvotus ja ihon kuivuus ovat vain joitain oireita, joita hormonaaliset muutokset aiheuttavat vaihdevuosien aikana ihmisen iholla. Naisilla tämä johtuu estrogeenitasojen ja progesteronitasojen nopeasta putoamisesta mikä aiheuttaa ihon ikääntymistä. Ihon ikääntyessä sen eri kerrokset menettävät kykynsä sitoa nesteitä ja osa ihon alla olevista rasvakertymistä voi kadota. Samalla iho myös menettää osan elastisuudestaan. Tämän seurauksena iho voi rypistyä, kuivua ja hieman tummua. Lisäksi kollageeni- ja elastiinitasot laskevat, mikä johtaa ihon roikkumiseen ja syviin ryppyihin. Myös kosteuttavien happojen ja öljyjen tuotanto iholla vähenee merkittävästi aiheuttaen myös ihon kuivumista ja ryppyjen syntymistä.
Mehiläismyrkyn ihoa kunnostavista vaikutuksista voit lukea artikkelista Mehiläismyrkky: Ikiaikainen kauneuden lähde
Perga on uusin tulokas apikosmetiikkaan
Perga eli mehiläisleipä on mehiläisten siitepölystä valmistamaa siitepölyvalmistetta. Se syntyy maitohappokäymisen seurauksena. Käyminen rikkoo siitepölyhiukkasen kuoren ja näin vapauttaa siitepölyn ravinteet mehiläisten ja ihmisten paremmin hyödynnettäviksi. Ravintoarvoiltaan perga on siitepölyä parempaa juuri tästä johtuen. Pergaa on käytetty vuosikausia mehiläistarhaajien keskuudessa ympäri maailman mm. suorituskyvyn ja elinvoiman parantamiseen. Pergan hyödyistä mm. eturauhasvaivojen ja allergioiden hoidossa on saatu myös jonkin verran tieteellistäkin tutkimusnäyttöä.
Pergan käytöstä ja hyödyistä kosmetiikkatuotteissa on kuitenkin hyvin vähän vielä tutkittua tietoa. Sillä kuitenkin on ihon oman happotasapainon kaltaisia maitohappoyhdisteitä, jotka saattavat auttaa tasapainottamaan ja elvyttämään ihon omaa mikrobitasapainoa yhdessä muiden mehiläispesän raaka-aineiden kanssa.
Lisätietoja apikosmetiikasta:
Hunajan käytöstä kosmeettisiin tarkoituksiin voit lukea tarkemmin artikkelista: Hunaja ihonhoidossa: Luonnon oman ihmeaineen makea salaisuus
Mehiläisvahan käytöstä kosmetiikassa löytyy myös oma artikkelinsa: Mikä tekee mehiläisvahasta ihonhoidon supertähden?
Lisää kuningatarhyytelön hyvistä ihoa hoitavista vaikutuksista voit lukea artikkelista Kuningatarhyytelö ihonhoidossa: Tutkimusmatka emomaidon ihmeisiin
Lisää propoliksen vaikutuksista ihonhoidossa voit lukea artikkelista Propoliksen voima: Luonnollinen antibiootti kosmetiikassa
Mehiläismyrkyn ihoa kunnostavista vaikutuksista voit lukea artikkelista Mehiläismyrkky: Ikiaikainen kauneuden lähde
Mehiläisten keräämä siitepöly tuo ihonhoitoon omat hyödylliset ominaisuutensa, joista voit lukea artikkelista Mehiläisen keräämä siitepöly: Miten sitä voidaan hyödyntää ihonhoidossa?
Lisää tietoa apikosmetiikasta löydät tämän blogin artikkeleiden lisäksi mm. Suomen Mehiläishoitajain Liiton sivuilta.