Mehiläispesän antimia Pirkanmaalta
Read more
Tässä postauksessa kerron teille, miten mehiläiset talvehtivat. Toisin kuin monet luulevat, tarhamehiläiset eivät horrosta tai kuole talveksi. Ne talvehtivat talvipallossaan, jonka sisällä lämpötila voi olla kylmimmillä ilmoilla jopa +35 astetta. Pallon sisäosan lämpötila vaihtelee itseasiassa 25-35 asteen välillä siten, että kylmimmillä ilmoilla lämpöä on tuo 35 ja hieman lämpimämmillä 25. Pallon ulkopinnalla lämpötila pysyy 8 […]
Read more
Mehiläiset saavat pian oman elokuvan! Tässä postauksessa liikutaan Mehiläiskesä-elokuvan kulisseissa. Elokuva kuvattiin kesä-heinäkuun 2020 vaihteessa Nokialla ja se kertoo mehiläistarhauksesta. Päädyin mukaan tuotantoon sattumalta, kun toinen elokuvan tuottajista, Nora Kuusisto, etsi Facebookissa Mehiläishoitajien keskusteluryhmässä mehiläiskoordinaattoria. Siinä avautui minulle mielettömän hieno tilaisuus päästä osallistumaan tähän tuotantoon ja samalla näkemään elokuvatuotantoa aitiopaikalta suoraan kulisesseista. Tuotantoon tarvittiin joku, […]
Read more
Tarhamehiläiset ovat ihmisen jalostamia tuotantoeläimiä siinä missä lehmät, lampaat, kanat ja kaikki muukin karja. Tarhamehiläisten koti on käytännössä aina Suomen oloissa ihmisen tarjoama pesäkalusto. Tarhamehiläiset kuitenkin eroavat muista hyötyeläimistä paitsi kokonsa puolesta niin myös siinä, että vaikka ne kesyjä ja jalostettuja ovatkin, ne elävät omaa elämäänsä siten kuin sen parhaaksi katsovat. Tarhaaja on enemmänkin hoitaja, […]
Read more
Kimalaiset kömpivät ulos pesistään aikaisemmin keväällä kuin tarhamehiläiset. Erilaisia kimalaislajeja on tunnistettu maailmalla n. 250 kappaletta. Suomessa kimalaislajeja on tavattu 37 erilaista. Lisäksi on muutamia loiskimalaislajeja, jotka muistattavat paljon kimalaista hyötyäkseen niistä. Ne ovat ikäänkuin kimalaismaailman käkiä, jotka loisivat kimalaisten pesässä. Suomessa yleisimmät kimalaiset ovat matukimalainen, kivikkokimalainen, peltokimalainen, kartanokimalainen, pensaskimalainen ja tarhakimalainen. Yleisin loiskimalainen on […]
Read more
Varroapunkki (Varroa destructor) on monien mehiläisten ja mehiläistarhojen riesana tällä hetkellä lähes kaikkialla Suomessa. Alunperin varroa saapui Suomen tarhoille idästä. Se on hiljalleen siirtynyt mehiläisten mukana yksilöstä toiseen ja pesältä toiselle. Yleisyytensä vuoksi se kuuluu osaksi normaalia mehiläisten hoitoa. Varroa on luultavasti suurin yksittäinen ongelmatekijä meidän tarhoillamme täällä Suomessa. Ainoastaan Ahvenanmaalla näitä ei tiettävästi vielä […]
Read more
Oletko koskaan miettinyt, millainen maailma olisi ilman mehiläisiä? Nyt on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi tämän asian äärelle, sillä Maailman mehiläispäivää vietetään 20.5. YK julisti tämän päivämäärän mehiläisten päiväksi vuonna 2015. Tarhaajat järjestävät kaikenlaista ohjelmaa mehiläisiin liittyen tuota päivänä ympäri maata. Jokainen tarhaaja, puutarhuri tai mehiläishoidon paikallisyhdistys voi järjestää oman tapahtumansa. Tämä vuosi 2020 on tapahtumien […]
Read more
Mitä aloittava tarhaaja tarvitsee ensimmäisenä vuotenaan? Olen koonnut tähän asioita, joita itse hankimme ensimmäisenä tarhausvuotenamme. Lista ei ole ainoa oikea. Jokaisen aloittavan tarhaajan polku on erilainen. Tämä lista on meidän polkumme, enkä usko, että sitä seuraamalla päätyisit kovinkaan huonoon lopputulokseen. Kimmokkeen tarhaukseen sain jo vuosia sitten muutettuani ensimmäisen kerran omaan omakotitaloon. Silloin pesien hankkiminen ei […]
Read more
Rusomuurarimehiläinen on erakkomehiläinen, joka kerran vuodessa kokoontuu muiden rusomuurarimehiläisten kanssa lisääntymään. Keväällä ovat varmasti monet etäläisemmässa Suomessa tehneet havaintoja talojen seinillä parveilevista mehiläisistä. Monet soittavat tarhaajalle, jotta tämä tulisi hakemaan parven pois. Tosiasiassa tarhamehiläiset eivät kuitenkaan parveile näin varhaisessa vaiheessa – milloinkaan. Niillä on aivan liian kiire saada pesä kesäkuntoon ja hakea vahvistavaa evästä kukkivista […]
Read more
Mehiläisyhdyskunnassa saattaa olla 60 000 mehiläistä satokauden ollessa parhaimmillaan. Talvella pesässä on huomatavasti vähemmän väkeä. Kaikki mehiläispesän asukkaat ovat saman emon eli kuningattaren jälkeläisiä. Emon lisäksi pesässä asuu työläisiä ja kuhnureita. Kuningatarta kutsutaan myös emoksi Emo on pitkäikäinen mehiläinen, joka ei poistu pesästä häälennolta palattuaan pariuduttuaan siellä useiden eri kuhnureiden kanssa. Se saattaa elää neljäkin […]
Read more
Mehiläistarhan kevät on aina yhtä mielenkiintoinen ja jännittävä tarhaajan näkökulmasta. Onko yhdyskunta selvinnyt talven tuiskuista hengissä ja terveinä? Mehiläiset viettävät pesässä koko talven. Ne eivät nuku talviunta tai vajoa horrokseen, vaan mehiläiset kerääntyvät niin sanottuun talvipalloon talveksi. Talvipallon keskellä on emo eli kuningatar ja lämpöä pesän keskustassa voi olla kovimmillakin pakkasilla jopa 35 astetta. Ulos […]