Millainen olisi maailma ilman mehiläisiä?

Oletko koskaan miettinyt, millainen maailma olisi ilman mehiläisiä? Nyt on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi tämän asian äärelle, sillä Maailman mehiläispäivää vietetään 20.5. YK julisti tämän päivämäärän mehiläisten päiväksi vuonna 2015. Tarhaajat järjestävät kaikenlaista ohjelmaa mehiläisiin liittyen tuota päivänä ympäri maata. Jokainen tarhaaja, puutarhuri tai mehiläishoidon paikallisyhdistys voi järjestää oman tapahtumansa. Tämä vuosi 2020 on tapahtumien suhteen poikkeus COV19-pandemian vuoksi. Fyysisiä tapahtumia ei järjestetä, jotain pientä saattaa olla netissä tarjolla.

Lisää tarjonnasta löytyy Suomen Mehiläishoitajien liiton sivuilta: https://www.mehilaishoitajat.fi/tapahtumat/maailman-mehilaispaiva-20-5-2020/.

On hyvä päivä miettiä pölyttäjien merkitystä meidän ihmisten elämälle ja koko maapallolle. Näillä pienillä öttiäisillä on valtava merkitys sille, että meillä on mitä syödä ja mitä pukea päällemme. Ilman pölyttäjiä meiltä loppuisi nopeasti hedelmät ja puuvillavaatteista tulisi luksustuotteita. Hyönteisten pölytys myös saa marjoista ja vihanneksista parempilaatuisia.

Mehiläisten pölytys arvokkaampaa kuin hunaja

Rahassa mitattuna mehiläisten aikaansaaman pölytyksen arvon on arvioitu Suomessa olevan n. 60 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä luku on 11 kertainen mehiläisten tuottaman hunajan arvoon verrattuna. Vaikka tästä rahasta tarhaajan taskuun tulee vain hyvin pieni siivu, kertoo se tarhamehiläisten tärkeydestä ylipäätään meidän elintarviketuotannollemme! Vähemmän hedelmiä ja marjoja tarkoittaisi aika paljon kalliimpia tuotteita sekä merkittävästi vähemmän valikoimaa. Vain jotain mainitakseni.

Mehiläiset ovat pölyttäjinä kukka- ja lajiuskollisia. Tämä tarkoittaa, että mikäli pesä on päättänyt kerätä jonain päivänä satoa omenapuiden kukista tai rypsistä, ne keräävät sitä juuri niistä. Ne saattavat lentää hieman pidemmällekin, mikäli sieltä löytyy ihana mansikkapelto, jossa on runsaasti mettä sisältäviä kukkia. Samalla ne pölyttävät viemällä toisen kukan siitepölyä toiseen kukkaan. Hedelmäpuissa on lajikkeita, joiden sanotaan olevan tuulipölytteisiä, mutta niissäkin pölyttäjän vierailu parantaa satoa.

Muut pistiäiset

Mehiläisten lisäksi on myös muita mesipistiäisiä, joilla on iso merkitys kasvien pölytyksessä. Näitä ovat mm. erakkomehiläiset ja kimalaiset. Tarhamehiläiset ovat luonteeltaan lajiuskollisia, joka on esim. rypsi- ja mansikkapelloilla mainio ominaisuus. Ne saattavat kuitenkin jättää pölyttämättä lähellä olevat, lukumäärältään vähäisemmät kasvit. Paikkauskollisina kimalaiset ovat tässä suhteessa erilaisia. Ne kiertävät lähistön kaikki kukat lajiin katsomatta. Samalla ne tehokkaasti pölyttävät kaikki pihapuutarhan kasvit kukkapenkeissä ja hyötytarhoissa. Kimalaiset myös pystyvät lentämään selvästi viileämmällä ilmalla kuin tarhamehiläiset.

Lue myös: Pienet pörröiset kimalaiset
Lue myös: Rusomuurarimehiläinen – tarhamehiläisen villi serkku

Mesipistiäisten lisäksi on muitakin hyönteisiä, jotka osallistuvat pölytykseen vaikka eivät olekaan siinä tehtävässä yhtä tehokkaita. Tällaisia ovat esimerkiksi perhoset, pistiäiset, kärpäset ja kovakuoriaiset. Erityisesti kauniita perhosia mielelläni houkuttelen itsekin pihalleni erilaisilla kasveilla ihan vain vaikka omaksi ilokseni, sillä pihan mehiläispesien asukkaat ja lukuisat kimalaisyhteiskunnat huolehtivat varsinaisesta pölytyksestä.

Iloista Maailman mehiläispäivää kaikille! Muistakaa, että maailman pienimmät ovat yhtä tärkeitä kuin isoimmatkin. Kaikki me olemme osa samaa kokonaisuutta.