Miten mehiläiset talvehtivat lumikinosten keskellä?

Tässä postauksessa kerron teille, miten mehiläiset talvehtivat. Toisin kuin monet luulevat, tarhamehiläiset eivät horrosta tai kuole talveksi. Ne talvehtivat talvipallossaan, jonka sisällä lämpötila voi olla kylmimmillä ilmoilla jopa +35 astetta. Pallon sisäosan lämpötila vaihtelee itseasiassa 25-35 asteen välillä siten, että kylmimmillä ilmoilla lämpöä on tuo 35 ja hieman lämpimämmillä 25. Pallon ulkopinnalla lämpötila pysyy 8 asteen yläpuolella koko talven. Tässä lämpötilassa mehiläiset pysyvät toimintakuntoisina.

Talveen valmistautuvassa pesässä tulee olla muutama perusasia kunnossa. Ensinnäkin emon tulee olla riittävän nuori ja toimintakuntoinen. Tällainen emo pystyy elokuulla munimaan riittävästi talvimehiläisiä pesäänsä. Myös keväällä maalis-huhtikuulla alkava uusien mehiläisten muninta ja sitä myöden kevätkehitys koko yhdyskunnassa on kiinni toimivasta emosta.

Nyt kerron, miten mehiläiset talvehtivat

Pesässä tulee olla riittävästi talvimehiläisiä. Riittävä määrä mehiläisiä tarvitaan jo heti syksyllä, kun talviruoka pitää saada pakattua kennoihin ja valmistettua talviruoaksi. Mehiläisiä on nomraalissa pesässä n. 10 000 – 15 000. Tällainen määrä pystyy muodostamaan toimivan talvipallon ja keväällä väkeä riittää hakemaan myös siitepölyä riittävästi heti pajunkukinnan alettua.

Riittävä määrä peitettyä talviruokaa oikeassa paikassa turvaa pallon ravinnonsaannin talvella. Normaali vahva pesä tarvitsee talvehtiakseen 18-25 kg talviruokaa. Me olemme aiempina kesinä hankkineet sokerin kaupasta ja sekoittaneet sen lämpimään veteen. Tämä on melko työläs työvaihe, joten tänä vuonna kokeilimme valmista sokeriliuosta, jonka ostimme mehiläistarvikeliikkeestä. Noin 25 litraa jokaiseen pesään. Kaikki pesät ottivat sen vastaan, joten ruokaa pitäisi olla.

Pesän talvisuojaus kannattaa tehdä huolellisesti

Suojaaminen tuholaisilta ja ulkoisilta häiriöiltä antaa mehiläisille talvirauhan. Esimerkiksi hiiret ja linnut voivat olla talvella riesana millä tahansa tarhalla, vaikka karhut lienevätkin niitä kaikkein ei-toivotuimpia vieraita tarhoilla. Karhuilta on vaikea suojautua muulla kuin sähköaidoilla (aina nekään eivät tosin tunnu pidättelevän mesikämmeniä), mutta hiiriä ja lintuja on hieman helpompi koittaa vältellä. Me käytämme meidän styroksipesissä erillisiä hiirenestimiä vaikka periaatteessa sen lentoaukosta ei siimahäntä pääse. Puupesissä hiireneristin on ehdottoman tärkeä, sillä niissä lentoaukon korkeus on tyypillisesti 2 cm korkea. Me käytämme myös lintuja varten tikkaverkkoja pesien ympärillä. Näiden avulla eivät ainakaan tikat niin helposti pääse tekemään reikää pesän kylkeen talven aikana. Eivätkä myöstään tiaiset pääse lentoaukolle napsimaan herkkupaloja niin helposti. Myös varroapunkin torjuntaa tehdään vielä marras-joulukuulla esimerkiksi oskaalihapotuksella.

Pesän oikeanlaisella rakenteella ja asetuksilla autetaan mehiläisiä selviämään paremmin talven pakkasista. Suomessa käytetään talveutukseen lähes poikkeuksetta lämpöeristettyjä pesälaatikoita. Styroksipesä jo sinällään on hyvin lämpöä eristävä ja käy sellaisenaan talveutukseen hyvin. Puupesissä käytetään erillisiä eristettyjä laatikoita. Tuuletuksesta tulee molemmissa tapauksissa huolehtia. Ylimääräisen kosteuden pitää päästä poistumaan pesästä talvellakin. Meillä käytetään pohjan kautta tapahtuvaa tuuletusta, joten on tärkeää talvellakin huolehtia, ettei lumi pääse estämään tätä tapahtumasta. Välillä pitää käydä kaivamassa pesiä kinoksista esille tästä syystä.

Lue myös tämä: Mehiläisten koti

Nyt me olemme käyneet omat pesämme läpi runsaan lumentulon jälkeen. Pesillä oli pääasiassa kaikki kunnossa, muutamaa pesää jouduttiin hieman kaivamaan enemmän esille lumikinoksesta. Kaikista pesistä kuului myös surinaa, joten luultavasti niissä oli tytöillä kaikki kunnossa.

1-2 kk eteenpäin, niin ne lähtevät puhdistuslennolle ja aurinkoisina päivinä etsimään kevään ensimmäisiä kukkia. Pajut tarjoavat mehiläisille kevään ensimmäisen ateriakierroksen. Sen siitepöly on äärimmäisen tärkeää pesien kevätkehityksen varmistamisessa. Kevättä odotellen!

Nyt tiedät, miten mehiläiset talvehtivat. Mikäli haluat asiasta lisää tietoa, katso vielä nämä linkit:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry
Mesimestarit Oy: Hoito-ohjeita tarhaajille

Tiedätkö mitä on apikosmetiikka?

Tarhamehiläinen tuottaa ihmisille paitsi ravinnoksi kelpaavaa hunajaa, siitepölyä ja pergaa, mutta myös kosmetiikkakäyttöön erinomaisia raaka-aineita. Tätä mehiläispesän tuotteita hyödyntävää kosmetiikkaa (joka yleensä on myös luonnonkosmetiikkaa) kutsutaan apikosmetiikaksi. Apikosmetiikka ei ole mikään uusi juttu vaan mehiläispesän tuotteita on käytetty ihon- ja hiusten hoitoon vuosi tuhansien ajan.

Tutustu aiheeseen tarkemmin artikkelista Apikosmetiikka tuo kosmetiikkaan mehiläispesän raaka-aineet eli apituotteet .